Kamarimusiikin saralla hiotaan orkesterin suuriin linjoihin ns. pienosaaminen ja hienomekaniikka. Muusikko pääsee tutkimaan läheltä vuorovaikutusta toiseen muusikkoon, peilaamaan mm. mikrotason hiontaa intonaatiossa ja rytmiikassa sekä havainnoimaan eri instrumenttien toimintaa erilaisissa soitinympäristöissä.
Konsertin teoksista kuopiolaisen säveltäjän, kapellimestari Atso Almilan (1953-) Merimiehen tarina purjehtii Almilan omalla tyylillä uusklassisessa kehyksessä ja on säveltäjänsä toinen huilukvartetto Kalla-kvartetille vuodelta 2021. Musiikki perustuu osin sinfoniseen runoon Sodan soutumies (2029), joka kuvaa Svensk Sundin meritaistelua vuonna 1790 Suomen rannoilla Kustaa Vaasan ja Katariina Suuren käymässä Ruotsin ja Venäjän sodassa. Merimies on kuvitteellinen hahmo, yhden Gustafin laivan suomalainen soutaja. Teos on myös kunnianosoitus hukkuneille merimiehille ja heidän leskilleen.
Wolfgang Amadeus Mozartin Käyrätorvikvintetto K. 407 on kirjoitettu vuonna 1782 solistiystävälle, juustokauppias ja luonnontorvisti Joseph Leutgebille. Teoksessa tarvitaan yksi venttiilitön luonnonkäyrätorvi, yksi viulu, kaksi alttoviulua ja yksi sello, poiketen tavallisista kahdesta viulusta perinteisessä jousikvartetissa. Mozartin avioliitto oli vähän aiemmin kariutunut ja Mozart oli myös saanut valmiiksi oopperansa Ryöstö Seraljista. Kvinteton finaali oli jo aikanaan sangen vaativan virtuoositeettinen soittajalleen.
Bohuslav Martinů (1890-1959) syntyi ja vietti lapsuutensa pienessä Poličkan kylässä Böömin ja Määrin rajalla. Perhe asui erikoisesti kaupungin kirkon tornissa, jonne johti 193 porrasta. Koulun ohessa poika opetteli soittamaan innolla viulua. Opinnot edistyivät hyvin, niinpä pian hänestä tuli paikkakunnan jousikvartetin priimas.
Martinůn tie vei Tshekeistä toisen maailmansodan kansallissosialistisen vainon myötä pakolaisuuteen Amerikkaan ja viimein Sveitsiin 1950-luvulla. Hän sävelsi Amerikan aikoina sävellyksen professuurinsa ohella myös lukuisan joukon pääteoksiaan sinfonioita, oopperoita ja runsaasti kamarimusiikkia. Vuonna 1959 vain vähän ennen kuolemaansa Martinů sävelsi Noneton maanmiehilleen Tsekkiläiselle Nonetolle. Teoksessa kajastavat niin kansanmusiikin vaikutus kuin suuri isänmaanrakkaus.