Solistista
Janne Malisen taival suomalaisen kitaransoiton huipulle alkoi vuonna 1987, jolloin alkoivat klassisen kitaran opinnot Savonlinnan musiikkiopistossa. Viisi vuotta tämän jälkeen hänet palkittiin nuorimpana osanottajana K.V. Leino -kitarakilpailussa Jyväskylässä. Siitä lähtien esiintymisiä useilla kitara- ja musiikkitapahtumilla kotimaassa mm. Englannissa, Espanjassa, Saksassa, Italiassa, Venäjällä, Virossa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
Ammatillisten opintojen kahleista irtautuminen tapahtui Sibelius-Akatemiasta vuonna 2001 erinomaisin arvosanoin suoritettuun Musiikin maisterin tutkintoon. Napanuora akatemiaan ei ole kuitenkaan katkennut, vaan suhde jatkuu nykyään opettamisen merkeissä taideopettajan virassa.
Ulkomaisten maestrojen, kuten David Russellin, Oscar Ghiglian ja Leo Brouwerin mestarikursseilla antamien tiedonjyvästen lisäksi käsiin on jäänyt myös Postgraduate Performance Diploma (solistinen jatkotutkinto) ja LRAM-opettajatutkinto Lontoon Kuninkaallisesta Musiikkiakatemiasta, jossa opettajina toimivat Michael Lewin, Timothy Walker ja John Mills.
Säveltäjä Kortekankaasta
Olli Kortekangas (s.1955) on opiskeli vuosina 1974–1981 Sibelius-Akatemiassa Einojuhani Rautavaaran ja Eero Hämeenniemen oppilaana. Myöhemmin hän jatkoi opintojaan Berliinissä Dieter Schnebelin ja San Diegossa Roger Reynoldsin oppilaana. Kortekangas kuuluu legendaarisen Korvat auki -yhdistyksen perustajajäseniin. Hän on myös toiminut opettajana muun muassa Teatterikorkeakoulussa, Sibelius-Akatemiassa ja Espoon musiikkiopistossa. Kortekangas on säveltänyt yli 150 teosta eri kokoonpanoille. Olli Kortekangas on saanut lukuisia palkintoja ja huomionosoituksia mm. Salzburgin kaupungin oopperapalkinnon ja Prix Italia -kilpailun erikoispalkinnon. Marraskuussa 2007 hänelle myönnettiin Teosto-palkinto musiikista oopperaan Isän tyttö.
Olli Kortekangas kirjoittaa uudesta Saimaa Sinfoniettalle säveltämästään kitarakonsertostaan seuraavaa:
Kitarakonsertossa yhdistyy useampi minulle tärkeä asia: niitä ovat kiinnostus itse soittimeen, yhteistyö Janne Malisen kanssa sekä konserttomuodon tarjoamat haasteet ja mahdollisuudet. Saimaa Sinfoniettan tilaus tuli hyvään saumaan. Oopperoiden ja muun vokaalimusiikin lomassa on tärkeää voida palata instrumentaalisen ilmaisun pariin, olkoonkin, että tietty kerronnallisuus taitaa olla teoksissani aina läsnä lajista riippumatta. Konsertto on klassiseen tapaan kolmiosainen. Vähemmän perinteistä on, että käytän siinä sekä akustista että (nailonkielistä) sähkökitaraa.
Teoksista
Kirjailija Victor Hugo kirjoitti näytelmän "Le Roi S'Amuse", Kuningas pitää hauskaa, vuonna 1832. Löyhästi historiallisiin henkilöihin perustuva juoni liittyy kuninkaan hovinnarriin, joka suunnittelee auttavansa kuningasta hankkimalla tälle uuden rakastajattaren. Kuningas kuitenkin viettelee narrin tyttären. Kun narri saa selville juonen kuninkaan murha-aikeista, hän uhraa henkensä tämän puolesta. Näytelmä kiellettiin vuonna 1832 vain yhden esityksen jälkeen, koska hallituksen sensuurista vastaavat sensorit uskoivat, että näytelmä loukkasi nykyistä Ranskan kuningasta. Noin kaksikymmentä vuotta myöhemmin "Le Roi S'Amuse" -juonesta tuli Giuseppe Verdin oopperan Rigoletto juoni.
Kun näytelmä vihdoin vuonna 1882 “herätettiin henkiin Ruususen unestaan”, säveltäjä Léo Delibes kirjoitti balettisarjan näytelmän musiikiksi. Näytelmämusiikki koostuu osista: Avajaiset, Gaillarde; komeasta Pavanesta; melodisesta Scène du Bouquet; hengellisestä Lesquercardesta, suloisesta Madrigalista; haikeasta Passepiedistä; sekä päättävästä Gaillardesta.
Léo Delibes oli ranskalainen säveltäjä. Hän opiskeli vuodesta 1847 lähtien sävellystä Adolphe Adamin oppilaana Pariisin konservatoriossa. Vuonna 1848 hän alkoi opiskella myös laulua. Delibes sävelsi vuonna 1856 ensimmäisen operettinsa Deux sous le charbon. Operettien lisäksi hän sävelsi oopperoita kuten Lakmé ja lukuisia baletteja.
Felix Mendelssohn-Bartholdyn (1809-1847) Italialaisen sinfonian alkuperä, kuten myös säveltäjän Skotlannin 3. sinfonian ja Hebridit -alkusoiton, juontaa juurensa Euroopan-kiertueelta, jonka säveltäjä teki vuosina 1829–1831. Neljännen sinfonian inspiraationa on matkakohde Italia ja Italian värit sekä tunnelmat, joista Mendelssohn teki luonnoksia, mutta jätti teoksen tuossa vaiheessa vielä kesken. Hän kirjoitti isälleen:
Tämä ihana Italia! Nyt on alkanut elämän korkein ilon aika ja minä rakastan sitä. Tänäänkin päiväni oli niin rikas, että nyt illalla, minun täytyy hieman rauhoittua ja koota itseäni, ja siksi kirjoitan teille kiittääkseni teitä, rakkaat vanhemmat, että olette antaneet minulle kaiken tämän onnen.
Helmikuussa hän kirjoitti Roomasta siskolleen Fannylle, että Italian sinfonia edistyy suuresti. Se on iloisin teos, jonka olen koskaan tehnyt, varsinkin viimeinen osa.
Mendelssohn viimeisteli sinfoniansa Berliinissä 13. maaliskuuta 1833 saatuaan kutsun Lontoon Royal filharmoniaan konsertoimaan ja hän johti itse sinfonian ensiesityksen Lontoossa 13. toukokuuta 1833.