Etusivu OhjelmistoAikakauden kuvia 24.4.
Aikakauden kuvia

Aikakauden kuvia

ke 24.4. Lappeenranta-sali klo 19
Johtaa Ilmo Ranta, piano
Mukana Erkki Lasonpalo, viulu

Ohjelma:

Francis Poulenc: Trio oboelle, fagotille ja pianolle
Johannes Brahms: Jousisekstetto op. 18 B-duuri
Johannes Brahms: Trio op. 40 Es-duuri

Liput 32 /22 /7 €

Konsertin kesto n. 2 tuntia, sisältäen väliajan.

Teoksista ja taiteilijoista


Francis Poulenc (1899-1963) oli ranskalainen säveltäjä ja pianisti. Hänen monipuolinen sävellystuotantonsa sisältää oopperoita, uskonnollista musiikkia sekä orkesteri-, laulu- ja soitinmusiikkia. Poulencin sävellystyössä näkyy iloinen ja moderni elämä Pariisin taiteilijayhteisössä ja vuorovaikutus useiden tunnettujen säveltäjien, kuten Igor Sravinskyn ja Darius Milhaud'n kanssa. Hän ei ollut erityisesti kokeilija Erik Satien, Milhaud'n ja Arthur Honeggerin tapaan vaan pyrki ennemminkin säveltämään kaunista, monipuolista ja yleisöön vetoavaa musiikkia. Kahdenkymmenenviiden vuoden ajan hän toimi baritoni Pierre Bernacin säestäjänä. Mainittakoon vain, että hän sävelsi lauluiksi toistasataa runoilijatuttaviensa runoa. Trio oboelle, fagotille ja pianolle on vuodelta 1926.


Johannes Brahms (1833-1897) syntyi Hampurissa vuonna 1833 köyhiin oloihin. Hänen isänsä oli kontrabasson soittaja ja vaikka vanhemmat yrittivät salata toimentulohuolensa pojalta, jättivät kotiolot jälkensä herkkään Johannekseen. Nuori Brahms oli pianistilupaus, vaikka aloitti pianotunnit vasta seitsenvuotiaana. Kolmetoistavuotiaana hän auttoi perheen toimeentulossa soittamalla pianoa ravintoloissa ja teattereissa sekä antamalla soittotunteja. Pianon lisäksi Brahms opiskeli sellon- ja viulun- sekä käyrätorvensoittoa.

Säveltäjä Robert Schumann kannusti Brahmsia tämän säveltäjän uralla ja esitteli yleisölle tämän sävellyksiä. Robert Schumann oli hyvin vaikuttunut kaksikymmentävuotiaan Brahmsin lahjoista ja kirjoitti "Neue Bahnen" (uusia polkuja) -nimisen artikkelin lehteensä Neue Zeitscrift für Musik 28. lokakuuta 1853. Schumann halusi suoda julkista huomiota nuorelle miehelle, jonka hän kirjoitti olevan "määrätty antamaan aikakaudelle ideaalinen ilmaisu". Robert Schumann suljettiin kuitenkin mielisairaalaan jo keväällä 1854, niinpä Brahms muutti Düsseldorfiin tukeakseen tämän puolisoa pianisti Clara Schumannia. Brahms asui Clara Schumannin ja tämän lasten kanssa Robert Schumannin kuolemaan vuoteen 1856 saakka.

Johannes Brahmsin kamarimusiikkia pidettiin aikakauden kulttuuripiireissä positiivisena voimana ja elämää onnellistuttavana lahjana. 1870-luvulla Wieniin syntyi eräänlainen Brahms -seurakunta, joka nosti säveltäjän lähes jumalalliseen asemaan. Brahmsin maine levisi kamarimusiikin nerona eri puolille Eurooppaa ja kerrottiinpa Englannissa eräässä konsertissa olleen jopa 4000 kuulijaa. Brahms itse ei ulkoisesta maineesta piitannut, sillä toisissa piireissä puolestaan häntä alettiin pilkata moisen kultin keskushahmona.

Maine toi kuitenkin vaurautta ja Brahms seurustelikin korkeimman aristokratian kanssa tiiviisti. Tähän joukkioon kuului runsas joukko muusikoita, taiteilijoita, professoreita, tiedemiehiä ja aatelisia virkamiehiä. Brahms hankki myös runsaasti erilaista kirjallisuutta, sävellyksiä ja maalauksia ja laajensi näin sivistystään alituisesti. Brahms itse musisoi pianistina mielellään ystäviensä kanssa ja tämä ei tapahtunut vain omilla konserttikiertueilla, vaan myös lähipiirissä. Kamarimusisointi oli eräänlainen seurustelumuoto, tapa elää.

Brahms oli myös tunnustanut rakastetulleen Clara Schumannille eräässä kirjeessään ikään kuin puhuvansa sävellyksissään. Tällä Brahms tarkoitti musiikillisen kerronnan ohella myös erilaisia viitteellisiä anagrammeja, joita eri sävelten nimillä saattoi teoksiin piilottaa. Silti Brahms on 1800-luvun absoluuttisen musiikin tärkeimpiä nimiä, eikä hänen musiikkiaan ohjaile minkäänlaiset ohjelmalliset viitteet.

Es-duuri käyrätorvitrio op. 40 valmistui toukokuussa vuonna 1865. Teos on Brahmsin kypsän kauden teos, joka on osa viiden pianotrion kokonaisuutta. Päinvastoin kuin esimerkiksi Beethovenilla kamarimusiikin keskipisteenä ei ole jousikvartetto vaan piano ilmaisunsa kaikkivoipaisuudessa.

Brahms oli vasta 27-vuotias kirjoittaessaan ensimmäistä Jousisekstettoaan op. 18. Hän tutki inspiraatioidensa synnyttämiä epätavallisia sointeja. Brahmsia kiinnosti yhä enemmän epäsäännöllisen pituisten "risteävien" teemojen käyttö, joita hän käyttääkin kertomuksessaan rehevän runsaasti. 
Ensimmäinen osa on sonaattimuotoinen ja se päättyy wieniläisen valssin impulsseihin. Toinen osa Andante on joukko muunnelmia. Teema on entisajan teema, jota Brahms rakasti. Ensimmäinen muunnelma käyttää myös tätä vanhaa teemaa, joka lisää liikkeen tuntua musiikin pulssin alajakeille. Scherzo on sekä voimakas että ytimekäs, joita jatketaan uudenlaisessa trio-osassa. Sen samankaltaisuus Beethovenin viidennen sinfonian Scherzon trion kanssa on huomattavaa. Viimeinen Rondo on velkaa Schubertille, joskin Brahmsia kritisoitiin, ettei hän luonut suurempaa kontrastia ensimmäisen ja toisen teeman välille. Niinpä Brahms kirjoitti Clara Schumannille suuttuneena muusikoittensa kritiikkiin: Polttakoot kaikki nuotit pois, kun kerran niin haluavat.

Pianotaiteilija Ilmo Ranta (s.1956) on suomalaisen laulu- ja kamarimusiikki sukupolvien päämäärätietoinen ja visionäärinen kouluttaja sekä pianotaiteilijana suomalaisen lied -laulun pitkäaikaisia johtavia voimia. Ranta on ohjannut lukuisia laulajia ja vaikuttanut taiteellisesti korkealaatuisella opetustyöllään lied-pianistien uudemman kärkijoukon esiin nousuun. Hän on toiminut lukuisissa laulukilpailuissa pianistina ja asiantuntijana sekä tuomariston jäsenenä mm. kansainvälisissä Mirjam Helin laulukilpailuissa ja Lappeenrannan valtakunnallisissa laulukilpailuissa. Ranta valmistui Sibelius-Akatemiasta ja jatkoi opintojaan ulkomailla johtavien pianistien opissa liedin, kamarimusiikin ja aikamme musiikin parissa.

Vuoden 1985 ensikonserttinsa jälkeen hän on esiintynyt orkesterisolistina ja kamarimuusikkona kotimaassa ja ulkomailla. Erityisesti hänet tunnetaan lied -pianistina, jonka tunnetuimpia duopartnereita ovat olleet Karita Mattila, Monica Groop, Jorma Hynninen, Sauli Tiilikainen ja Petteri Salomaa. Konsertit ovat ulottuneet kotimaasta laajalti eri puolille maailmaa musiikkialan tärkeimmille estradeille. Ranta on myös arvostettu uuden musiikin tulkitsija, ja hän on tehnyt lukuisia radio- ja tv-nauhoituksia sekä menestystä saaneita lied-levytyksiä.

 

Lippujen hinnat

Peruslippu: 32 €

Eläkeläiset, työttömät: 22 €

Opiskelijat: 7 €

Lapset alle 16v. ilmaiseksi konserttiin

Lappeenrannan kaupunginorkesterin toimisto
Villimiehenkatu 1 PL 11
53101 Lappeenranta

Lappeenrannan kaupungin henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Saavutettavuusseloste

Evästeet

Neuvoja ja opastusta tämän sivuston käyttöön saat Lappeenrannan kaupungin asiakaspalvelukeskus Winkistä, puhelin 05 616 2220 tai winkki@lappeenranta.fi.