Etusivu OrkesteriHistoria
Lappeenrannan orkesteri. Kuva. Etelä-Karjalan museo

Kaupunginorkesterin historiaa - Saimaan helmi soi

Lappeenrannan kaupunginorkesterin synnyssä vaatimattomaan pieneen varuskuntakaupunkiin näyttelivät keskeistä roolia säätyläiset kuten kauppiaat, papit, upseerit ja korkeimmat virkamiehet, joiden kokoontumisiin musiikkerit löysivät tiensä 1800-luvun aikana. Sotilasmusiikin ollessa venäläiskaudella soitannollisesti vahvaa ja signaalimusiikkipitoista monet viulistit, pelimannit, tervakauppiastrumpetistit ja jopa harpunsoittajat vierailivat kaupungissa elävöittämässä henkistä ilmapiiriä lähinnä kotikonsertein, pienten ryhmien illanistujaisten merkeissä tai pienimuotoisissa kamarikonserteissa.

Pietarin ja Viipurin kautta muusikkojen polut johtivat Lappeenrantaan niin maanteitse kuin vesiteitse, koska näiden kaupunkien kulttuurielämä oli jo tuolloin vireää. Lähinnä saksalaistaustaiset musiikkerit löysivät romantisoitunein värein Lappeenrantaan viihdyttämään porvareita. Baltian-saksalainen Georg von Schultz vietti idyllistä puoliporvarillista aristokraattielämää soittamalla mm. luutnantti Alfströmin rouvan kanssa nelikätisesti pianoa ja laulamalla herrojen kanssa metsästysretkellä pitkälle yöhön. Konsertteja alettiin järjestää tanssiaisten ja teatterinäytösten ryydittämänä erityisesti 1856-68 Saimaan kanavan rakentamisen aikoihin, jolloin mm. kanavatyömaan virkamiehet perheineen osallistuivat seuraelämän karkeiloihin. Ruotujoukkojen pataljoonasoittokunta esiintyi Lauri Hämäläisen johdolla suuremman yleisön tilaisuuksissa lähinnä kaupungin juhlissa ja jumalanpalveluksissa 1864-68. Vierailevat ryhmät tekivät kiertueita kuten viipurilaisen Ernst Schnéevoigtin orkesteri. Konserttien pitopaikat vaihtelivat, mutta vanha Raatihuone nousi keskeiseksi kamarikonserttien pitopaikaksi. Suurempia kansanjuhlia alettiin järjestää 1800-luvun lopulla laulun ja soiton merkeissä erityisesti kesällä ja siviilisoittoryhmiä ja -kuntia alkoikin tätä myöden vähitellen syntyä kaupunkiin sotilassoittokuntien ohelle.

Lappeenrannan kaupunginorkesterin perusta laskettiin vuonna 1908, jolloin toimintansa aloitti Lappeenrannan jousiorkesteri. Lauri Puukarin innoittamana orkesteri laajeni kymmenhenkiseksi orkesteriksi, jossa oli jousisoitinten lisäksi puu- ja vaskipuhaltajia. Huhtikuussa 1909 perustettiin orkesterin toiminnan turvaamiseksi Musiikinystäväin yhdistys, joka kutsui unkarilaisen Joseph Kudruckin opettamaan orkesterilaisia viulunsoitossa ja toimimaan orkesterin väliaikaisena johtajana. Syksyllä 1910 kapellimestariksi tuli viulisti Eino Raitio ja samana vuonna orkesterille perustettiin laulukuoro. Kaikki jäsenet olivat tuohon aikaan musiikin intohimoisia harrastajia paitsi Raitio ja tuolloin orkesteriin tullut Pietarin keisarillisen oopperan eläkkeellä oleva konserttimestari Rudolf Bohm. Joka toinen viikko Raatihuoneella soi helppotajuinen kansankonsertti parinkymmenen soittajan voimin. Soittokuntien yhdistyttyä ja Musiikinystäväin ostettua VPK:n vaskipuhaltimet vakauttaakseen orkesteri kehitystä kaupungissa alettiin suunnata vakavammin ja keskitetymmin kehitystä kamariorkesteriksi monien kuitenkin pelätessä jousimusiikin osuuden kapenevan ohjelmistoissa.

Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 ja käytyä riipivän sisällissodan 1918 Lappeenrannan orkesterin musiikkitoiminta alkoi jälleen vuonna 1919 Waldemar Willgrenin johdolla. Etelä-Saimaa kirjoitti: Musiikinystäväin orkesteri antoi viime sunnuntaina täällä ensimmäisen konserttinsa. Orkesteri on kokoonpanoltaan vielä verrattain heikko, joten sen esiintymiset muistuttavat enemmän kamarimusiikkia tai ravintolaorkesterin soittoa. Eri soittimien käyttäjinä on eteviä osaajia alallaan, joten emme heikkoudesta puhuessamme tarkoita soittajia vaan soittokunnan orkestraalista tai polyfonista kokoonpanoa. Mutta mistäpä näin pienessä kaupungissa soittajia sitten ottaa!

Willgrenin poismuuton jälkeen syksyllä 1925 muisteltiin menneitä: On muistissa aika, jolloin Lappeenrannassa toimi elinvoimainen ja kauniitakin taiteellisia tuloksia saavuttanut orkesteri. Orkesteria johti nyt August Huttunen ja soittajia oli kaksikymmentä. Johtajat tulivat useimmiten sotilassoittokunnasta ja näin saatiin yhteistyötä helpoimmin aikaan. 1930-luvulla soittajia kutsuttiin riviin jopa lehti-ilmoituksella niin entisistä kuin uusista musiikinharrastajista. Talvisota kuitenkin katkaisi vaiherikkaasti alkaneen kehityskaaren. Vasta 1945 otsikoi paikallismedia: Orkesteri perustetaan Lappeenrantaan ja näin tapahtuikin Musiikinystävin yhdistyksen orkesterin johtajan musiikkikapteeni Juho Leskisen innoittamana. Perustava kokous tapahtui maaliskuussa vuonna 1946 ja jäseniä yhdistyksessä oli tuolloin peräti 48.Taso alkoi nousta ja kriitikko Lepo Laurila kirjoittikin pian Musiikki-lehdessä, että Lappeenrannan orkesteri on yksi tasoltaan parhaimmista harrastajaorkestereista.

Lappeenrannan Orkesterin kapellimestareina toimivat Juho Leskinen 1945-47, Reino Kahra -47-50, Uuno Kajova – 51-52, Martti Similä -52-55, Alvar Rauhala -55-60, Jouko Tolonen, -60-66, Kauko Lahti -66-70, samuli Konttori -70-72 ja Mauri Hannikainen -72-80. Konserttien määrä ja ohjelmisto vaihtelivat vuosittain riippuen kapellimestarin innokkuudesta ja soittajien halukkuudesta harjoitteluun. Kapellimestari Martti Similän aikana orkesteri kehittyi merkittävästi suurimittaisten teosten kera, joissa käytettiin ns. keikalla ammattimuusikoita mm. HKO:sta ja RSO:sta kun taas soiton kehityksen pienhiomisen toi ohjelmistoon kamarimusiikilla Jouko Tolonen. Kaupungin taloudellinen tuki vaihteli 1970-luvulle tultaessa voimakkaasti, mikä vaikutti toiminnan volyymiin. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1980, mikä takasi tasaisen ja turvallisen ammattimaisen kehityksen. Päätoimiset puhallinvakanssit saatiin viimein1980-luvun lopulla.

Lappeenrannan kaupunginorkesterin, ammattiorkesterin, taiteellisina johtajina ovat toimineet vuodesta 1980 alkaen kapellimestarit Mauri Hannikainen, Ari Rasilainen, Ari Angervo, Pertti Pekkanen, Hannu Norjanen, Jan Söderblom, Tibor Bogányi ja Vytautas Lukočius.

Vuoden 2020 alusta taiteellisena johtajana aloitti Erkki Lasonpalo ja päävierailijana Vytautas Lukočius. Orkesteri on maamme pienin sinfoniaorkesteri 21 päätoimisella muusikollaan. Bogányin ja Lukočiuksen aikana 2009-2020 orkesteri on vieraillut säännöllisesti toistakymmentä kertaa eri festivaaleilla ja konserttisaleissa mm. Pietarissa, Viipurissa, Unkarin Pécsissä ja Zémplenissä, Liettuassa Vilnassa, Kaunasissa ja Tauragessa, Virossa Rakveressä ja Saksassa.

Levytyksistään Autrefois ja Saimaa Seasons orkesteri on saanut erinomaisia arvosteluja jopa kansainvälisissä medioissa. Lappeenrannan kaupunginorkesteri on tehnyt ja tekee laajasti yhteistyötä maakunnan musiikkilaitosten ja eri yhteisöjen kanssa kuten Rakuunasoittokunnan, Etelä-Karjalan klassisen kuoron ja Lappeenrannan musiikkiopiston kanssa. Orkesteri esiintyy myös 4-6 kertaa kausilllaan yhdessä Mikkelin kaupunginorkesterin jousien kanssa Saimaa Sinfoniettana, jolloin pystytään tehokkaasti ja synergisesti esiintymään konserttien ja uusintojen kanssa Saimaan alueella. Lappeenrannan kaupunginorkesteri on myös tuttu 50 vuotta täyttäneen Lappeenrannan valtakunnallisten laulukilpailujen orkesterina.

Milko Vesalainen/ Lähde: Anu Talka Musiikkia Lappeenrannassa -historiikki, 2009.
Kuva skannattu Musiikkia Lappeenrannasta - historiikin sivulta (kuva Etelä-Karjalan museo)

Orkesterin toimisto
Villimiehenkatu 1 PL 11
53101 Lappeenranta

Lappeenrannan kaupungin henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Saavutettavuusseloste

Neuvoja ja opastusta tämän sivuston käyttöön saat Lappeenrannan kaupungin asiakaspalvelukeskus Winkistä, puhelin 05 616 2220 tai winkki@lappeenranta.fi.