Etusivu Lappeenrannan kaupunginorkesterin Liverecording –konsertti huipentaa juhlavuoden kevätkauden
Ajankohtaista
22.5.2019 12:00

Lappeenrannan kaupunginorkesterin Liverecording –konsertti huipentaa juhlavuoden kevätkauden

- yleisöllä mahdollisuus olla mukana levytyksessä

Aiemmin ilmoitettu taiteilijatapaaminen klo 18.30 Lappeenranta-salin lämpiössä on peruttu levytyksen vuoksi.

Lappeenrannan kaupunginorkesteri konsertoi torstaina 23.5.2019 klo 19 Lappeenranta-salissa solistinaan lappeenrantalaislähtöinen huippuklarinetisti Olli Leppäniemi. Konsertti taltioidaan samalla liveäänityksenä 110 -vuotisjuhlalevylle. Konsertissa kuullaan kaksi klarinettikonserttoa, Carl Nielsenin Klarinettikonsertto (1928) ja Paavo Heinisen Lappeenrannan kaupunginorkesterille vuonna 2016 säveltämä Klarinettikonsertto. Kaupunginorkesteria johtaa kapellimestari Vytautas Lukočius.

Olli_Leppäniemi554x300.jpg

Vuonna 1980 Lappeenrannassa syntynyt Olli Leppäniemi on opiskellut klarinetinsoittoa Los Angelesissa Yehuda Giladin, Oslossa Hans - Christian Bræinin ja Sibelius - Akatemiassa Reijo Koskisen oppilaana. Hänen ensimmäinen klarinettiopettajansa Lappeenrannan Musiikkiopistossa oli Jorma Lautanen. Leppäniemi on esiintynyt solistina BBC Scottish Symphony Orchestran, Helsingin Kaupunginorkesterin, Tanskan Radion Sinfoniaorkesterin, Odensen Sinfoniaorkesterin, Tapiola Sinfoniettan, Suomalaisen Kamariorkesterin, Tivolin Sinfoniaorkesterin, Pori Sinfoniettan, Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginorkesterin, Kristiansandin Sinfoniaorkesterin, Loszin Artur Rubinstein Philharmonyn sekä Bergnin Filharmonikoiden solistina kapellimestareinaan mm. Leif Segerstam, Juan Mena, Jukka-Pekka Saraste, Joshua Weilerstein, Giordano Bellincamp ja Karina Cannellakis.

Leppäniemi esitti Carl Nielsenin klarinettikonserton säveltäjän 150-vuotisjuhlakonsertissa Kööpenhaminassa. Leppäniemi toimii Tapiola Sinfoniettan klarinetin äänenjohtajana. Aiemmin hän on toiminut ensimmäisen sooloklarinetistin virassa Sinfonia Lahdessa, Bergenin Filharmonikoissa, Tanskan Radion Sinfoniaorkesterissa sekä Turun Filharmonisessa Orkesterissa. Leppäniemi on myös vieraillut sooloklarinetistina Chicagon Sinfoniaorkesterissa, Sydneyn Sinfoniaorkesterissa sekä Philharmonia Orchestrassa Lontoossa ja vierailee sooloklarinetistina usein Australian Chamber Orchestrassa.

Tanskan Sibeliuksena pidetty Carl Nielsen kuuli vuonna 1921 Kööpenhaminan puhallinkvintettiä, joka harjoitti Mozartin musiikkia. Häneen teki suuren vaikutuksen kvintetin musikaalinen ote, niinpä hän halusi pian tutustua henkilökohtaisesti sen jäseniin. Samana vuonna hän kirjoitti puhallinkvintettinsä nimenomaan tälle yhtyeelle. Kvintetin viimeisen osan Teema ja muunnelmat viittaa kvintetin viiteen jäseneen. Nielsen halusi kirjoittaa konserton jokaiselle viidelle ystävälleen. Kuitenkin vain kaksi näistä sävellyksistä valmistui. Gilbert Jespersenille Nielsen kirjoitti huilukonserttonsa vuonna 1926 ja kaksi vuotta myöhemmin hän sävelsi klarinettikonserttonsa kvintetin klarinetistille Aage Oxenvadille. Klarinettikonsertto valmistui 15. elokuuta 1928 ja se kuultiin ensimmäisen kerran yksityisessä konsertissa Carl Johan Michaelsenin kesäkodissa Humlebaekissa syyskuussa Oxenvadin toimiessa solistina ja Emil Telmányin johtaessa teoksen. Konsertto sai varsinaisen kantaesityksensä heidän konsertissaan Kööpenhaminassa samana vuonna lokakuussa ja se sai sangen myönteisen vastaanoton.

Paavo Heininen (s.1938) kirjoittaa klarinettikonsertostaan Op. 136 (2016), (Lappeenrannan kaupunginorkesterin tilausteos): 'Konsertto on aina soittimen muotokuva' sanotaan. Pienempikin kappale on, ja suuri konsertto on totaalinen, monipuolinen kuva. Tästä ei koskaan ollut epäilystä, ja etsintäni tämän teoksen syntyessä kohdistuikin siihen mitä orkesteri yhteistyösuhteeseen antaa. Kun monet puhallinkonsertot (Weber, Crusell) käyttäytyvät pianokonserton tavoin siinä, miten ne kehittävät sähköä, draamaa, sointitehoja ja ekstroverttia oloa (niin teki hullukonserttonikin) niin tämä klarinettikonserttoni on enemmän sukua vaikkapa Bergin viulukonsertolle tai Aarre Merikannon 2. viulukonsertolle: lyyrinen, runoelmanomainen teos.

Olen aina ollut absoluuttisen musiikin tekijä ja sanonut sen. Olen myös ajatellut, että oikeinta isänmaallisuutta on hyvä eurooppalaisuus. Varttunut säveltäjä suhtautuu kuitenkin valintoihin toisin kuin suuntaansa etsivä, ja nyt voi olla paikallaan toimia toisin kuin ennen. Tämän teoksen syntytalvena muistot ja nykyisyys, kuvat ja tuntemuksen lapsuuden kokemuksista ja vanhempien kertomuksista ja keskusteluista ovat yhtyneet silmien edessä koettuun: veljeskansan vapautuminen ja musiikin suuri voima siinä prosessissa, laulujuhlien loisto ja paatos. Sinä päivänä pari vuotta sitten, jolloin uutisotsikoissa oli katastrofiviestejä maailman joka suunnalta, Välimeren rannoilta Japanin Tyynenmeren äärelle, silloin syntyi tahtotila - ja Rauhan fanfaari, vähänuottisin mahdollinen kappale. Isänmaallisuus musiikissa tarkoittaa melkein aina verbaalisuutta - otsikkoja tai tekstejä, vaikkapa musiikkisitaattien nimiä ja tekstejä. Niin kävi minulle nyt, ensimmäistä kertaa. Ja sitaateista ensimmäinen on kolmisävelinen Rauhan motiivi, Melos Pacis-musiikkieni ydin, tässä teoksessa mottona ennen varsinaisen konserton alkamista.

Konserton muoto on melko ilmeinen terasseittain nouseva ja kiihtyvä prosessi, joka vain ennen huippukohtaansa hetkeksi vetäytyy hiljaiseen meditaatioon ja huipennuksen jälkeen vähitellen taas hidastuu ja hiljenee. Vanhan ohjeen mukaan huippukohdan sopisi olla kultaisen leikkauksen suhteessa hieman lähempänä loppua kuin alkua. Tämähän on normaalia musiikkidramaturgian suunnittelua. Mutta voisi myös ajatella, että 'salaperäisen etsivästi' alkava musiikki kuvaisi kansakunnan elämää syntyaikojen epätietoisuudesta liikkeen ja varmuuden kasvuun - iloon voiman tunnosta ja tulevaisuuden luottamuksesta, ja joskus kauhun hetkiin katastrofien kohdatessa ja uhatessa olemassaoloa.

Puhallinmusiikista puheenollen Nielsen ei koskaan ole kaukana ajatuksista. Ja myös Nielsenin sinfonioiden dramatiikka on aina mielessä mm. siksi että Nielsen eräässä partituurissaan expressis verbis viittaa 'siihen vaiheeseen prosessissa, jossa vastavoimat keskittyvät avoimeen konfrontaatioon'. Ajatus synnystä, kasvusta ja uhkaavista momenteista tuntuu orkesterin soitinvalikoimassa. Orkesterin alitajunnan kollektiivisen muistin esille heittämät tuntemukset olisivat (jos ne olisivat lauluja, ja minä antaisin niille uudet otsikot) 'Me' - 'Tunnus' - 'Usko' - 'Suru'.

Aiemmin ilmoitettu klo 18.30 taiteilijatapaaminen Lappeenranta-salin lämpiössä on peruttu levytyksen vuoksi.

Lisätietoja:
Milko Vesalainen, intendentti

Levytyskonsertti - Liverecording
To 23.5. Lappeenranta-sali klo 19
Johtaa Vytautas Lukočius
Solisti Olli Leppäniemi, klarinetti

Ohjelma:
Carl Nielsen: Klarinettikonsertto
Paavo Heininen: Klarinettikonsertto

Liput 25 €

S-Etuk_netti.jpg
S-Etukortilla 3 € alennus
Alle 16-vuotiaat ilmaiseksi konserttiin
Opiskelijat 6,50 €

Ennakkomyynti:
Asiakaspalvelukeskus Winkki
Villimiehenkatu 1 (kaupungintalo)
Avoinna ma – pe klo 9 - 17
puh. 05 616 2220
Konsertti-iltana tuntia ennen konserttia
Lippu.fi_nro_musta-2018_250_rajattu.jpg

Liput myyntipisteistä, verkkokaupasta, puhelinpalvelusta sekä R-Kioskeilta Lippupisteen hinnaston ja toimitusehtojen mukaisesti.

Myyntipisteet Lappeenrannassa:
K-Citymarket, Toikansuontie 4
Kehruuhuone, Kristiinankatu 20 (Linnoitus)